PRO AGRIA – Millaista on olla ruoantuottaja tulevaisuudessa?

Tulevaisuusvalmennus tarjoaa maatilayrittäjille eväitä tulevaisuuteen.

ProAgrian yhdessä S-ryhmän, alueosuuskauppojen ja LähiTapiolan kanssa järjestämä Tulevaisuusvalmennus alkaa ensimmäistä kertaa Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Suomessa valmennuspäiviä on jo kertaalleen ehditty pilottina järjestää.
– Valmennuksessa on kolme pääteemaa: johtaminen ja strategia, ilmasto- ja hiiliasiat sekä megatrendit ja kuluttajan ostokäyttäytyminen, tulevaisuusvalmentaja Perttu Perälä ProAgria Etelä-Pohjanmaalta toteaa.
Valmennuksessa tulee olemaan kouluttajia ProAgrian lisäksi S-ryhmästä, LähiTapiolasta kuin muista alan tuntevista asiantuntijaorganisaatioista.

Eepeen toimitusjohtaja Henrik Karvonen pitää valmennusta merkittävänä keskusteluyhteytenä S-ryhmän, osuuskauppojen ja tuottajien välillä.
– Tämä on tärkeä osa meidän roolistamme elintarvikeketjussa.

Kuluttajakäyttäytymistä jalkautetaan tiloille

Niin Perälä kuin tulevaisuusvalmentajana toimiva Tuomas Pennala korostavat kaupan merkitystä maatilayrittäjän arjen päätöksissä.
– Niin kaupalla kuin vakuutuspuolella on valtava tieto omilta aloiltaan, mitä voidaan maatiloilla hyödyntää, Pennala sanoo.
– Kun tuo tietotaito esimerkiksi kuluttajien käyttäytymisestä jalkautetaan tiloille, pystytään tulevaisuuden strategioita tekemään entistä tarkemmin, Perälä lisää.
Vakuutuspuoli taas tietää riskienhallinnan lisäksi keinoista vahinkojen ja tapaturmien välttämiseen.
Kun ympärillä tapahtuu paljon, nousevat myös johtaminen ja strategia entistä tärkeämpään osaan.
– Olkoon johtaminen sitten itsensä johtamista perhetilalla tai työntekijöiden johtamista isommilla tiloilla, Pennala täsmentää.

Oman alueen tarpeet huomioidaan

Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuusvalmennuksen ohjelma räätälöidään vastaamaan maakunnan tarpeita. Pennala ja Perälä vastaavat koulutuksen ilmasto- ja hiiliasioista.
– Hiiltä pystytään sitomaan pelto- ja metsämaahan, se tiedetään. Myös meri pystyy sitomaan hiiltä, mutta keinoja sen toteuttamiseksi ei vielä tiedetä, Perälä toteaa.
Ilmastonmuutosta pystyttäisiin merkittävästi hidastamaan, jos Ranskan ilmastosopimuksen tavoitteena oleva neljä promillea vuosittaisista päästöistä saataisiin sidottua peltomaahan.
– Realistinen tavoite on, että hiilidioksidia saataisiin sidottua ilmastosopimuksen mukainen määrä, noin 600 kiloa hehtaaria kohti.
Ilmastoasioiden lisäksi tuottajia kurittaa tällä hetkellä kustannusten nousu.
– Tulevaisuusvalmennus antaa mahdollisuuksia maan kasvukunnon parantamiseksi ja edelleen satotasojen nostamiseksi, samalla kun viljelyn panoskäyttöä viilataan tarpeenmukaiseksi, Pennala vakuuttaa.
Miehet tietävät Tulevaisuusvalmennuksen tarjoavan monipuolista tietotaitoa ja konkreettisia toimenpiteitä.
– Valmennuksista saa monipuolisesti eväitä oman tilan toiminnan kehittämisen tueksi, Pennala lisää.

 

TULEVAISUUSVALMENNUS

• Käynnistyy tammikuussa Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
• Valmennuksessa on kolme teemaa: johtaminen ja strategia, ilmasto- ja hiiliasiat, megatrendit ja kuluttajan ostoskäyttäytyminen.
• Valmentajia ProAgriasta, S-ryhmästä, LähiTapiolasta ja muista alan tuntevista asiantuntijaorganisaatioista.
• ProAgria Etelä-Pohjanmaalta valmentajina ovat asiantuntijat Perttu Perälä, Tuomas Pennala, Sari Morri, Timo Pajula ja Terhi Välisalo.
• Valmennukset järjestetään tapaamisina kasvokkain ja paikasta riippumattomina webinaareina.
• Tavoitteena on parantaa vuorovaikutusta kaupan ja viljelijöiden välillä.

Lue lisää: proagria.fi/tulevaisuusvalmennus

 

Positiivinen keskustelu lisääntynyt

Laihialainen Perttu Perälä ja jalasjärveläinen Tuomas Pennala ovat ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijoita, mutta myös maatilayrittäjiä. Molemmilla tuotantosuuntana on kasvinviljely.
– Väittäisin, että viime vuosina kahvipöytäkeskusteluja on käyty entistä enemmän suomalaisesta maataloudesta – ja positiiviseen sävyyn, Perälä sanoo.
Myös Pennala on saman asian huomannut.
– Kotimainen tuotanto halutaan säilyttää. Ruokaturva on kivijalka, johon voidaan nojata.
Molemmat saavat työnsä kautta eväitä myös oman tilan pyörittämiseen ja uskovat pohtivansa omien tilojensa tulevaisuutta keskimääräistä enemmän.
– Keskusteluja ja pohdintoja käydään niin työkavereiden kuin tuottajakollegoiden kanssa, miehet toteavat.
Omilla tiloilla Pennala ja Perälä ovat panostaneet muun muassa uusiutuviin lämmönlähteisiin ja karjanlannan hyödyntämiseen. Myös viljelykiertoa ja kerääjäkasvien käyttöä on tehostettu.
– Niin pitää yrittää tehdä, kuin saarnaa. Kehittämistä on toki aina, Perälä toteaa.
He haluavat pitää suomalaisen ruoantuotannon elossa ja kannattavana.

Palaute rohkaisevaa

Etelä-Suomessa pilottina järjestetyn Tulevaisuusvalmennuksen jälkeen saatu palaute rohkaisi ja evästi järjestäjiä jatkoon.
Osallistujat kokivat saaneensa vinkkejä käytännön toimintaan, ja valmennus vahvisti omaa liikeideaa tai selkeytti sitä tarjoten työkaluja jatkoon.
Kokonaisuutta pidettiin hyvin asiakaslähtöisenä. Valmennus osoitti, että yrityksen analysointiin ja suunnitteluun olisi hyvä käyttää enemmän aikaa.
Osallistujat pystyivät muodostamaan kuvan pienten yrittäjien ongelmakohdista ja viestin viemisestä eteenpäin asiakaskunnille eli S-ryhmälle ja lopulta kuluttajille.
Myös verkostoitumisen ja vertaistuen merkitys tuli hyvin esille.
Tulevaisuusvalmennuksen osallistujat saivat palautteen mukaan vahvistusta liikeideoilleen, osa koki ympäristöasioiden esiintuomista hyvänä. Myös oman yritystarinan kertomisesta innostuttiin.

 

Teksti ja kuva: Hannele Norja